KeVa-keskuksessa sekä Ruijanmutkan ja Apajakodin asumisyksikköissä vallitsee hyväntuulinen tekemisen meininki. HYVÄN ELÄMÄN VALLANKUMOUS on arkipäiväämme. Tekemiset ja tapahtumat eivät ole fakiiritemppuja, vaan pieniä arjen asioita ja tapahtumia. Meillä asiakkaat/asukkaat ovat tottuneet siihen, että elämässä on actionia ja sitä he osaavat myös vaatia.
” Opettaminen saa aikaa paljon
mutta kannustaminen saa aikaa kaiken” – Johan Wolfgang Von Goethe –
Hyvän elämän vallankumouksen yhtenä ajatuksena on resurssin suuntaaminen asiakaslähtöisesti. Tähän haasteeseen olemme vastanneet aloittamalla yhteistyön KeVa-keskuksen ja asumisyksiköiden välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että KeVa-keskuksen henkilökunnan työaikoja on porrastettu ja henkilökunnan työresurssia annetaan Apajakotiin, Ruijanmutkaan ja avotyötoiminnassa olevien asiakkaiden asumisen ohjaukseen yhteensä 22 tuntia viikossa.
Asumisyksiköissä on myös porrastettu ja karsittu päällekkäisiä työaikoja. Resurssin oikean kohdentamisen myötä Apajakodilla ei tarvita keskiviikkoisin ja torstaisin aamuvuoroon työntekijää, vaan KeVa-keskuksen työntekijä käy aamusta klo 7-9 tekemässä aamutoimet ja tuo asukkaat tullessaan KeVa-keskukseen päivätoimintaan. KeVa-keskuksen työntekijä hoitaa myös Ruijanmutkan asukkaiden tiistai-iltaiset ratsastusharrastukset.
Perjantaisin klo 7-9 KeVa-keskuksen työntekijä tulee tekemään Ruijanmutkaan aamutoimet ja näin tarvitaan yksi aamuvuorolainen vähemmän. Musiikkimaestromme Vilho käy laulattamassa ja ilahduttamassa Ruijanmutkan asukkaita torstaisin.
Muutokset näkyvät tänä päivänä budjetissamme, joista minä kirstunvartijana vastaan. Ei ainoastaan rahallinen säästö, vaan kokemus siitä, että voidaan yhdessä muuttaa ja tehdä uusia asioita on entisestään lisännyt uskoa HYVÄN ELÄMÄN VALLANKUMOUKSEEN.
Tähän kaikkeen tarvitsimme vain rohkeutta, herkkää korvaa, oikeaa asennetta ja ennen kaikkea tekoja. Motiivit ovat olleet yhteiset ja areenat oivallisia kokemustiedon, osaamisen ja ideoiden levittämiseen kuin myös hyvän työfiiliksen tukemiseen.
Leonbergin-koira Kirppu ilmoittautui hyvän elämän vallankumoukseen talkoolaisena ja käy ilahduttamassa meitä kahden viikon välein. Kirpun mietteistä ja kokemuksista lisää myöhemmin.
Ellei milloinkaan tarjoudu
ottamaan vastaan
myös ylivoimaista tehtävää,
ei koskaan tee kaikkea sitä,
mihin pystyy.
Ihminen, joka tahtoo,
keksii keinot.
Ihminen, joka ei tahdokeksii keinot.
keksii selitykset.
Ei ole kerta kaikkiaanmitään rajoja sille,
mitä tavalliset ihmiset
voivat saada aikaan,
kun he saavat mahdollisuuden
tehdä parhaansa.
- Sam Walton-
Kirjoittaja on kehitysvammatyön koordinaattori Pirkko Koramo
Hyötyä tästä toiminnasta on tullut potilaalle, vastaanottoavustajille sekä röntgenissä tutkimusta tekevälle henkilökunnalle. Potilaiden jatkohoito on saatu hoidettua ilman, että potilaiden tarvitsee ”pomppia luukulta” toiselle. Vastaanottoavustajat ovat saaneet keskittyä muuhun työhön kuin röntgenin tutkimustulosten aikojen sopimiseen. Röntgenissä tutkimusta suorittavan henkilökunnan ei tarvitse huolehtia jatkohoidon toteutumisesta. Emme palaa enää entiseenJ!
Kirjoittaja on vastaava röntgenhoitaja Jaana Heikkinen
Työvuorosuunnittelulla aukiolo röntgenissä potilaiden toiveen mukaiseksi
Työvuorosuunnittelu tuli aiheelliseksi, koska saimme useita asiakaspalautteita aukioloajastamme. Toivottiin, että röntgen olisi avoinna ennen klo 8. Perusteluina oli, että monet potilaat käyvät aamulla laboratoriossa, johon täytyy olla ravinnotta ja töihin pitäisi ehtiä aamusta.
Perusturvassa päätettiin tehdä Hyvän elämän vallankumous ja vallankumouksessa palvelu muutetaan asiakaslähtöisemmäksi. Meidän aukiolon muuttaminen aikaisemmaksi olisi asiakaslähtöistä. Aikaisemmin meillä tuli ensimmäiset hoitajat klo 7 ja klo 7.30 ja muut klo 7.45. Klo 7:n hoitaja meni osastoille ottamaan sydänfilmejä ja 7.30 hoitaja käynnisteli koneitamme. Klo 7.45 – 8 istahdimme aamupalaveriin ja klo 8 olimme valmiita ottamaan potilaita vastaan. Päätimme, että avaamme röntgenin klo 7.30. Yksi hoitaja tulee edelleenkin klo 7 ja menee osastolle sydänfilmejä ottamaan. Klo 7.15 tulee hoitaja, joka käynnistää ja lämmittää laitteemme. Klo 7.30, 7.35 ja klo 8 tulevat loput hoitajat. Meillä ei tällä hetkellä kenelläkään ole sama työaika. Klo 7.45 -8 aamuraportti poistettiin.
 |
| Lasten, vanhusten, omaisten ja kaikkien katseiden kohteena |
Päämäärä oli heti selkeä – nyt tehdään asiakaslähtöiset työvuorot henkilökunnalle. Tajusin, että oli ravisteltava rakenteita ja rajusti. Pelotti. Haaste oli vastaanotettu ja se synnytti vahvan tahdon onnistumiseen.
Onneksi ymmärsin, että minun on houkuteltava mukaan myös muita innostuneita ja heitä löytyikin. Jälkikäteen voi todeta, että yllättävän helposti löytyi paljonkin asiasta innostuneita. Nostimme asiakkaan keskiöön levittämällä yksikköjemme seinille joulupaperin lakanaksi kuvaamaan yhtä vuorokautta ja merkkaamalla sinne kaikki ne toiminnot ja lepohetket, jotka kuuluvat asiakkaamme ihanteelliseen arkipäivään – asiakkaan näkökulmasta.
Sitten ravistelemaan niitä rakenteita. Järjestettiin sitä varten oikeat vallankumouskokoukset. Kaikki työntekijät olivat oikeutettuja ja velvoitettuja suunnittelemaan yhdessä omat työajat natsaamaan asiakkaan ihanteelliseen arkipäivään. Pari reunaehtoa oli, niiden sisällä melkein kaikki mahdollista. Ensimmäisenä reunaehtona oli, ettei kukaan tule samaan aikaan töihin työkaverin kanssa ja toisena se, että iltapäivän päällekkäisiä työaikoja ei ole. Miksikö? Vuorokausilakanassa näkyi selkeästi se, että asiakkaat ovat silloin ruokalevoilla lounaan jälkeen. Miten niin silloin tarvitsee tuplamäärän työntekijöitä?
Työntekijät ovat viisaita, tämän tiesin jo toki aiemminkin. Itse asiassa heidän viisauteen luotinkin, kun tätä työaikavallankumousta lähdin johtamaan. Vallankumouskokousten lopputuloksena oli uudet työajat. Jokaisessa yksikössä hoitajat tulevat töihin porrastetusti juuri sen yksikön asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdessä yksikössä ensimmäinen aamuvuoro alkaa puoli seitsemän ja muissa klo 6.00. Loputkin aamuhoitajat tulevat töihin kahdeksaan mennessä vartin tai puolentunnin välein. Työpäivien pituudet vaihtelevat 6.5 tunnista 9.5 tuntiin.
Helmikuussa kuudes päivä vuonna 2012 se sitten tapahtui. Vanhat rakenteet rysäytettiin kerralla alas ja uudet työajat astuivat voimaan. Vaikutukset näkyivät heti. Aamukaaokset rauhoittuivat. Asiakkaiden ei tarvitse odotella sängyissään aamutoimiin pääsyä niin kauan kunnes yön raportit ja päivän työt on hoitajien kesken jaettu, kelloja ei tarvitse rimpautella, tärkeä apu tulee muutenkin ja sopivaan aikaan! Työaika menee alusta alkaen siihen mihin sen kuuluukin mennä, välittömästi tukemaan asiakkaamme hyvää elämää.
Kun ravistellaan, niin tehdään se kunnolla. Työaikojen lisäksi muutettiin raportointikäytäntöä ja työnjakamiskulttuuria. ”Istumaraportteja” ei enää ole, asiakkaan kuulumiset kysytään häneltä itseltään ja lukaistaan sähköisistä kertomuksista. Kuntosaliohjausvuoroista tai ruokatilausten tekemisistä ei enää käydä huutokauppaa vuorojen alussa vaan ne on sidottu tiettyihin työvuorokoodeihin. Työntekijät tietävät esimerkiksi milloin heille osuu kohdalleen toimintatuokion ohjaaminen ja halutessaan voivat sitä jo hieman etukäteenkin suunnitella. Ei, meillä ei ole tapettu luovuutta ja istutettu kaikkia tehtäviä työvuorokoodeihin! Olemme vaan varmistaneet, että minimitavoitteemme toiminnallista tuokioista ja muista toistuvista arkiaskareista toteutuu varmasti. Enemmän saa tehdä ja niin tehdäänkin!
Asiakkailtamme olemme saaneet kannustavaa palautetta. Uskomme olevamme oikealla tiellä. Esimiehenä olen hyvin ylpeä meistä ja Suuresta Tiikerinhypystämme!
Satu Kangas, kuntoutuksen koordinaattori, vastaa vanhusten tehostetusta palveluasumisesta
Työaikamuutoksia työn muuttuessa
Kuusamon kotihoidon työaikamuutokset saivat jääkylmää kyytiä työpaikalla .... ajatus, että työntekijän työaika alkaa asiakkaan ovelta ja työpäivä päätetään asiakkaan oven sulkeuduttua.... tyrmättiin 6-0 työyhteisössä. Asiakaslähtöisyys jäi jalkoihin, kun mietittiin työhyvinvointia, raportointia, asiakkaiden huonoa selviytymistä kotona ja tietoturvallisuutta jne.
Tosiasia oli, että työn suunnitteluun käytettyä aikaa täytyi vähentää. Muutos tehtiin niin, että kolme työntekijää aloittavat klo.6.30. Heidän tehtävänään on valmistella työpäivään tarvittavat välineet, avaimet ja listat valmiiksi. He lähtevät kentälle klo.7. Muut työntekijät saapuvat toimistolle, keräävät tarvittavat välineet ja lähtevät 15 minuutin kuluessa toimistolta. Iltavuorosta vähennettiin työnsuunnitteluun käytettyä aikaa 15-60 min.
Kun kaikki toimii, kuten on sovittu, saadaan suunnattua YHDEN työntekijän työpäivän verran aikaa suoraan asiakkaalle asiakastyöhön. Tämä on hyvä alku, mutta miten jatkossa .... hyödynnetäänkö joulupaperia myös kotihoidossa, kuten muualla niin menestykkäästi.
Kotihoidon johtaja Anu Lämsä
Hienoa ! Näin minäkin toivoisin sitten elämän sujuvan, vanhuudessa, että saan herätä kun herätyttää ja käydä vessassa kun vessatuttaa. :)
VastaaPoista