Hyvän Elämän Vallankumous

Kuka määrää mummon hoidon hinnan?

Alkuviikosta saatiin Petteri Orpon työryhmän esitys sote -uudistukseksi. Pääpointit ovat

• 20.000 -50.000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää sote -peruspalvelut
• muodostetaan 20-30 sote-aluetta pääosin vastuukuntamallilla
• muodostetaan 5 erva-aluetta, jotka ovat oikeushenkilöitä eli todennäköisesti kuntayhtymiä

Tavoitteet ovat pääosin tuttuja jo Paras -hankkeesta eli sote-integraatio, peruspalvelujen vahvistaminen...

Kun useamman virkamiesvalmistelun esityksellä oli pyyhitty, no vaikka sitä, ennen kuin kopiopaperit olivat kylmenneet, päädyttiin melkein samanlaiseen esitykseen kuin alkuperäinen. Tietysti niissä on eroja mutta yhtäläisyyksiin kuuluu valitettavasti se, että tästäkään ei oikein ota tolkkua, että miten hommat nyt lopulta tapahtuvat. En yhtään ihmettelisi vaikka perustuslakivaliokunta vielä sanoisi, että vastuukuntamalli ei tällaiseen palvelujen järjestämiseen sovi. Nykymuodossaan ei ainakaan sovi.

Metropolikysymys on auki mutta niin on vielä muutama asia selvittämättä pikkukuntienkin osalta. Se, että pienille kunnille jää sote -palveluiden rahoitusvastuu mutta ei oikeutta palveluiden järjestämiseen aiheuttaa vielä ongelmia. Ongelmia tulee viimeistään silloin kun aletaan puhua rahasta. Kuka määrää vanhainkotipaikan hinnan kun sen tuottaa pieni kunta mutta järjestää iso kunta, jolta pieni kunta ostaa itse tuottamansa? Eli auki kirjoitettuna: Kun alle 20.000 asukkaan kunta nyt tuottaa mummulle paikan vanhainkodissa hintaan 130 €/vrk se on palvelujen järjestäjä, tuottaja ja maksaja. Jatkossa sillä ei ole oikeutta toimia järjestäjänä vaan se ostaa itse tuottamansa palvelut sote -alueelta hintaan, jonka sote alue määrittää. Kunnalla on siis rahoitusvastuu mutta ei järjestämisoikeutta. Alue voi määrätä hinnaksi vaikkapa 160 €/vrk, joka voisi olla palvelun hinta vastuukunnassa tällä hetkellä.

Mummo maksaa hoidosta kuten ennenkin; tietyn prosentin tuloistaan mutta onko kunta valmis reilun 20 % hinnankorotukseen samasta palvelusta. Toisaalta tämä olisi oikeudenmukaista koko aluetta koskien mutta ei varmasti nyt tehokkaasti toimivan yksikön mielestä. Tai toisin päin; onko iso kunta valmis maksamaan periferian palvelutasosta.

Kuusamon osalta suurin kysymys kuulunee, saammeko aikaiseksi kuntaliitoksilla yli 20.000 asukkaan alueen, joka voi järjestää soten peruspalveluja itsenäisesti, vai olemmeko kaikissa asioissa osa Oulua. Nyt tehdyn linjauksen mukaan esim. kuntayhteistyö tai kuntayhtymä Taivalkosken kanssa ei riitä väestöpohjavaatimukselle. Paradoksaalisesti: Jos halutaan olla itsenäisiä, on tehtävä kuntaliitos. Ei iso aina ole paha mutta ainakin täytyy tietää mitä haluaa. Jos et tiedä mihin olet menossa, on aivan sama mihin suuntaan kuljet.

Buddhan mukaan on vain kaksi virhettä, jotka voi tehdä matkalla totuuteen; ettei aloita matkaa ja että jättää sen kesken. Tämä matka aloitettiin jo viime hallituksen aikana; pääsemmekö maalin tällä hallituskaudella. Syytä olisi.

Vesa Isoviita