Marraskuussa 2011 Kuusamon, Ranuan ja Taivalkosken perusturvajohto kokoontui yhteen. Oli tunnistettu, että Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä on ajautumassa kriisiin. Huoli oli vallannut koko valtakunnan ja tuntui siltä, että hätääntyneinä oltiin tarttumassa vääriin keinoihin. Täällä todettiin, että rakenteelliset ratkaisut eivät auta, ylhäältä alas valuva muutos on auttamatta voimaton, paperille jäävät selvitykset ja suunnitelmat vain lamaannuttavat ja pieneen pipertelyyn ei ole aikaa. Päätettiin nostaa ihminen keskiöön ja tehdä Hyvän Elämän Vallankumous.

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Vallankumous innostajana ja vallankumouksen innostajat

Vallankumousjohtaja Vesa Isoviita (vas.) toimii Kuusamon
kaupungin kehitysjohtajana ja perusturvajohtajana.  
Pitäisi kehittää, pohti johto. No yleensä tietysti pannaan ihmiset koulutukseen. Niin mekin, mutta kaikki ei mennyt kuten yleensä. Me ei istuttu ja kuunneltu. Me ei kirjoitettu pitkiltä diaesityksiltä muiden pureskelemia asioita. Me ei tehty niin kuin muutkin. Me päätettiin tehdä vallankumous.
Me päätimme että ihmisillä, eli tapauksessamme asiakkailla, potilailla ja työntekijöillä olisi hyvä elämä. Ja sitten me ruvettiin miettimään, vanhoista tavoista ja rakenteista välittämättä, miten asiat pitäisi hoitaa. Päätimme että resurssit on suunnattava parhaalla mahdollisella tavalla asiakashyödyn näkökulmasta. Resurssi-itku on lopetettava. Ensin pohdimme, mihin me aikaa oikeastaan käytetään. Totesimme että aika paljon aikaa meni raportointiin ja suunnitteluun. Melko vähän meni aikaa asiakkaiden hoitamiseen. Ja sitten hommiin.
Keihäänkärkenä toimi meidän omat kuntoutuksen ja tehostetun palveluasumisen yksiköt. Porkkatörmälle päätettiin hankkia kanala. Ajateltiin, että se on tarpeeksi hullu idea kiinnittämään median ja suurimpien kriitikoiden huomio, jotta voidaan tehdä niitä muutoksia, jotka ovat oleellisia. Kanalakotkotuksen aikana työntekijöiden työajat laitettiin uusiksi yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa. Vain yksi reunaehto annettiin: kukaan ei saa tulla toisen kanssa samaan aikaan töihin ja kaikkien työaika loppuu eri aikaan. Meinasi olla hankalaa yllättävältä suunnalta. Kun asiakkailta kysyttiin että koska haluaisitte pesulle tai ulkoilemaan oli vastaus: no koska teille sopii. Sama kysymys uudelleen ja vastaus: no milloin te ehditte. Kysymys piti muotoilla uudelleen tyyliin, milloin teillä kotona oli tapana käydä saunassa. Ja johan tuli vastauksia. Sekä meillä, että väittäisin suurimmassa osassa Suomen hoitolaitoksia ja yksiköitä, on kova kiire samoihin aikoihin. Aamulla. Normaali aamuvuoro on klo 7-15, iltavuoro klo 13-21 ja yö klo 21-8. Aamun ensimmäinen tunti menee siis yön raportointiin työntekijältä toiselle ja päivän töiden suunnitteluun. Suunnitellaan kuka hoitaa pesut, kuka askartelun, kuka ulkoiluttaa ja kuka mitäkin tekee. Joka aamu samat jutut ja kukaan ei auta asiakkaita pukeutumisessa, aamupalaan valmistautumisessa jne. Sitten klo 8 alkoi kauhea härdelli jotta kaikki keritään pukemaan ja syöttämään ja lääkitsemään. Nyt tullaan töihin aamulla joustavasti klo 6-8 ja mennään heti asiaakkaan luo, jotka saavat heräillä omaan tahtiinsa ja saavat apua heti herättyään. Raporttia ja suunnittelua ei ole, vaan työvuorot on suunniteltu valmiiksi tyyliin vuoroon c) tullaan töihin klo 6.30 ja päivään kuuluu mm. askarteluhetken ohjaaminen. Vuoro f) on klo 7.30-15 ja siihen kuuluu asiakkaiden ulkoilun mahdollistaminen. Raportoinnin sijaan jokainen on velvollinen katsomaan kirjaukset koneelta. Ennen meillä oli aamu- ja iltavuoro päällekkäin klo 13-15. Kun oli tuplamäärä työntekijöitä niin mitä teki asiakkaat? Ne olivat ruokalevolla. Tosi tehokasta. Nyt me ollaan töissä silloin kun meitä tarvitaan ja niinpä kiire on vähentynyt ja melkeinpä poistunut. Samalla tavalla muutoksia on tehty mielenterveys- ja päihdetyössä, terveyskeskussairaalamme osastoilla ja vastaanotolla, röntgenissä, labrassa, fysioterapiassa, kotihoidossa, vammaispalveluissa ja jopa kylmänkankeassa hallinnossa.
Vallankumousjohtajana on hienoa kuulla edellisen kaltaisia tarinoita ja nähdä niiden toteutuvan todellisina arjessa. Kymmeniä ja kymmeniä. Olen ylpeä siitä, että meillä kaikilla on rohkeutta ja luovuutta ottaa nämä askeleet kohti hyvää elämää. Meidän ja kaikkien kuusamolaisten. Johtajana en ennen vallankumouksemme alkua uskonut, että tällaiset tuottavuushypyt ovat mahdollisia. Tuottavuus on syntynyt hyvän toiminnan tuloksena.

11 kommenttia:

  1. isoveli, joka valvoo18. lokakuuta 2012 klo 8.54

    Jo on aikoihin eletty. Nyt meidänkin suvussa on vallankumousjohtaja. Onneksi.

    VastaaPoista
  2. Loistavaa ! :) Lisää tällaista. Tällä reseptillä Suomi selviää. T. Anna

    VastaaPoista
  3. Haluaisin että mahdollisimman monet kuntapäättäjät lukisivat tämän. Ja saisivat ideoita omiin totuttuihin uomiinsa.

    VastaaPoista
  4. Jatkan vielä, että ... juuri niin, "resurssi-itkun on loputtava", Suomessa on enemmän rahaa ja aineellista hyvinvointia kuin koskaan. Meillä on maailman parhaimpia mahdollisuuksia tarjota jokaiselle mahdollisuus hyvään elämään vauvasta mummooon ja vaariin. Totuttujen ajatusmallien ravistelu ei ole helppoa, varsinkin jos se kohdistuu omiin toimintamalleihin. Muutos on hirmuisen pelottavaa, mutta se voi olla myös hirmuisen innostavaa, kun tuloksia syntyy. :) Antakaahan kuulua lisää, ja eikun pökköä pesään. T. Anna

    VastaaPoista
  5. Asia hyvä. Mutta miten tehtiin niin se on jo toinen juttu.

    VastaaPoista
  6. Hyvä Porkkatörmä !
    -entinen Kuusamolainen

    VastaaPoista
  7. Aivan mahtavaa! Sietäisi tulla tänne Etelään kertomaan "vallankumouksesta"

    VastaaPoista
  8. Olisi mukava kuulla hoitohenkilökunnan kokemuksia toteutuksesta. Itse hoitajana olen sitä mieltä, että enemmän potilaan luona ja vähemmän papereitten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MOI INKIVÄÄRI

      Täälläpä vastaa yksi vallankumouksellinen lähihoitaja vuorohoito -ja kuntoutusyksiköstä. Kokemukseni ovat pelkästään hyviä! Pienet "säädöt ja viilaukset" kuuluvat asiaan ja sitten DADAA, työ on mielekkäämpää, asiakas lähtöisempää. Esim. iltavuoroon tuleva käy moikkaamassa solunsa asiakkaat ja kyselee kuulumiset, virikevastaava pitää tuokion ja toiset hoitajat voivat täyttää papruja ym.asioita hoitaa. Iltavuoroon tulevalle ulkoilu vastaavalle hoitajalle (ei tarvitse kesken työpäivän lähtee vaatteita vaihtamaan) aamuvuorolainen on laittanut ulkoiluun menijän valmiiksi. Tässä oli vasta pienenpieni hehkutus. Ei koskaan enää entiseen ;) Mutta onnistuminen vaatii, että lähiesimies ja koordinaattori ovat täyttä kultaa ja meillä on :D

      Poista
  9. Ei tarvitse tehdä vallankumousta hyvän elämän saamiseksi. Riittää, kun on ihminen ihmiselle, kuulee asiakasta/potilasta ja malttaa höllätä hoitajanarua vähän löysemmälle. Hyvässä elämässä ei miekat kalise eikä torvet soi, se perustuu yksinkertaisiin asioihin!

    VastaaPoista
  10. Hienoa Porkkatörmä!Ja Kuusamo!
    Mahtava kuulla,että vallankumous on tuonut niin paljon hyvää sinne Kuusamoon.
    Terv.Myös entinen kuusamolainen

    VastaaPoista